maanantai 28. toukokuuta 2012

Mausteiset fetaporkkanat


Viime sunnuntaina tuli melkoiset Suomi flashbackit. Ulkona oli kylmää ja pimeää, ja minä kokkailin hiki hatussa ja lääkitsin sunnuntaiahdistusta punaviinillä. On täällä vieläkin lämpimämpää kuin Helsingissä, mutta ilmapiiri on melko syksyinen. Hyde parkin vaahterapuista ovat lehdet tippuneet ja ihmiset pukeutuvat tummanpuhuvasti.

Syksyssä kuitenkin parasta on syysruoka. Siinä missä toisella puolen maapalloa intoillaan nyt parsan ja korvasienten parissa, on täällä omenat, juurekset ja lihapadat omimmillaan. Nyt sunnuntaina halusin syödä lammasta, joten hain Crown Streetin Hudson Meatsistä pari kappaletta lampaan ulkofileitä. Näiden pariksi tein punaviinikastikkeen ja mausteisia miniporkkanoita fetajuuston kera.


Lampaan fileessä ja punaviinikastikkeessa ei mitään niin erikoista ole (taino siis ne olivat helvetin hyviä lähilampaan fileitä, jotka lähestyivät kypsyysasteessaan täydellisyyttä), mutta nuo porkkanat olivat tyylikäs ja hyvänmakuinen lisuke. Makeiden porkkanoiden, fetajuuston ja juustokuminan liitto on mahtava.

Muistakaa nämä ensi syksynä. Tai miksei kesälläkin. Silloinhan Suomessa porkkanat ovat parhaimmillaan.


Mausteiset fetaporkkanat


20 miniporkkanaa
50 grammaa fetajuustoa
persiljasilppua
1/2 tl chilihiutaleita
1 tl juustokuminaa
suolaa
voita
öljyä
voita

Kuori porkkanat ja leikkaa niiden varret suurimaksi osaksi pois. Kuumenna kattilassa vettä ja mausta se suolalla. Keitä porkkanoita viiden minuutin ajan, kunnes ne ovat hiukan pehmenneet mutta yhä napakoita. Valuta porkkanat lävikössä ja huuhtele kylmällä vedellä.

Jauha chilihiutaleet ja juustokumina morttelissa. Kuumenna paistinpannulla loraus oliiviöljyä ja nokare voita. Lisää mausteet ja kuulota niitä hetken aikaa keskilämmöllä. Lisää porkkanat ja paista niitä pari minuuttia. Nosta lautasille, murenna päälle fetajuustoa ja ripottele lopuksi päälle hiukan persiljasilppua.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Pastaa ja mereneläviä paperikäärössä


Näitä paperikääröreseptejä on aina välillä tullut vastaan eri lehdissä ja keittokirjoissa. Tätä ennen en ole vaan koskaan innostunut niistä. Täällä Sydneyssä kaikenlaiset merenelävät ovat olleet tapetilla saatavuuden ja huikean laatunsa vuoksi niin arvelin tällaisen merellisen paketin olevan hieno tapa hyödyntää niitä. Siinä eri merenelävät saavat muhia uunissa ja jakaa upeasti makua ympärilleen. Kaiken lisäksi paperikäärö on myös tyylikäs tapa tarjoilla ruoka. Jokainen saa ikioman pussin täynnä herkkuja.

Tämä resepti on yhdistelmä muutamia netistä löytyneitä, joista muodostin niistä itseäni miellyttävän kokonaisuuden. Merenelävinä käytin rapuja, simpukoita ja mustekaloja. Voisin kuvitella, että mitkä tahansa äyriäiset ja nilviäiset toimivat hyvin. Miksei myös kalakin, kunhan vaan se on riittävän kiinteälihaista ettei mene täysin mössöksi pussissa.


Pastaa ja mereneläviä paperikäärössä


400 grammaa spagettia tai linguinea

24 sinisimpukkaa (kannattaa hankkia noin 1/3 enempi, sillä osa on aina kuolleita)
24 kuorittua jättikatkaravun pyrstöä
16 mustekalarengasta

1 salottisipuli silputtuna
2 valkosipulin kynttä silputtuna
3 dl valkoviiniä

250 grammaa kirsikkatomaatteja puolitettuna
1 sitruuna lohkoina
2 rkl kapriksia
kuivattuja chilihiutaleita
kourallinen persiljasilppua

oliiviöljyä
voita
suolaa
pippuria

Laita uuni kuumenemaan 180 C asteeseen.

Raaputa sinisimpukoista parrat ja muut jäänteet irti. Poista kaikki simpukat, jotka ovat rikki ja jotka eivät ole täysin kiinni tai sulkeudu kopauttaessa.

Kiehauta runsas kattilallinen vettä ja lisää siihen suolaa. Veden pitäisi olla yhtä suolaista kuin meriveden. Keitä pasta erittäin al denteksi. Noin 2-3 minuuttia vähemmän, kuin mitä ohje sanoo. Valuta pasta lävikössä.

Kuumenna oliiviöljyä pannulla ja paista rapujen pyrstöt ja mustekalarenkaat kunnes ne kypsyvät ja ottavat pintaan hiukan väriä. Nosta rapujen pyrstöt ja mustekalarenkaat sivuun.

Kuumenna erillisessä kannellisessa kattilassa oliiviöljyä ja kuulota sipulia ja valkosipulia pannulla kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää kattilaan valkoviini ja kuumenna, kunnes se kiehuu. Kaada simpukat kattilaan ja laita kattilan kansi päälle. Höyrytä simpukoita kattilassa kolmen minuutin ajan, kunnes ne ovat avautuneet. Voit ravistaa kattilaa välillä. Siirrä kattilaan sivuun.

Leikkaa leivinpaperista neljä neliötä. Nosta leivinpaperit neljän pastalautasen päälle ja jaa pasta niiden päälle. Jaa pastan päälle ensiksi kirsikkatomaatit, sitruunalohkot, kaprikset, ravut ja mustekalan pyrstöt. Lisää päälle persiljasilppua ja ripaus chilihiutaleita. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta simpukat pastan päälle ja kaada päälle simpukoiden keitinneste. Lopuksi kaada pastan päälle loraus oliiviöljä ja lisää pari pientä nokaretta voita.

Muodosta paperista pussi ja sulje se narulla. Nosta pussit leivinpellille ja kypsennä 15 minuuttia.

Ota pussit uunista pois ja nosta takaisin pastalautasille. Tarjoile.

lauantai 26. toukokuuta 2012

Chat Thai

Naudanliha panaeng-curry

Nyt kun on noin neljä kuukautta asunut Sydneyssä, alkaa täältä tuntemaan paikkoja jotka jäävät helposti perus turistin tutkan alapuolelle, mutta jotka  jokainen asiantunteva Sydneyläinen tietää. Esimerkiksi paikka josta saa kohtuuhintaista kiviuunissa paistettua napolilaistyylistä pizzaa, paikka josta saa aidosti hyvää kiinalaista ruokaa ja Chat Thai, yksi Sydneyn parhaista thaimaalaisista ravintoloista.

Chat Thai on onnistunut nostamaan thaimaalaisen ruuan arvostukseni aivan uudelle tasolle. Helsingissä oma suosikkini thai-ravintoloista oli Kolmannen Linjan Lemongrass. Vaikka se olikin hyvä, oli sen ruoka osittain myös hiukan arkista.

Wokissa paistettua rapeaa possunmahaa

Toisin on Chat Thaissa, jossa jokainen annos tuntuu huolella harkitulta. Naudanliha mussamun curryssa liha oli pitkään haudutettua halvempaa osaa, joka oli ajan kanssa imenyt upeasti makuja kastikkeesta. Kana-vartaat on paistettu avotulella grillissä ja niiden kanssa tarjottu satay-kastikke on mahtavan pähkinäistä ja koostumus on tyylikkään rustiikkista. Oma suosikkini annoksista on rapeaksi paistettu possun maha, jossa rapsakat possupalat ovat kuorrutettu upealla tulisella tahnalla. Lisäksi annokset ovat kauniisti aseteltuja ja tarjoiltua.

Jotta annoksista saa eniten irti, on paras tapa on mennä paikalle kolmen tai neljän hengen voimin ja jakaa kaikki annokset.

Padt thai ravuilla

En kerennyt koskaan käymään Helsingissä Farangissa, mutta vähintään tämän laatuista odottaisin saavani itse sieltä. Farangiin verrattuna kaikkein parasta Chat Thaissa on kuitenkin, että korkean laadun lisäksi ruoka on erittäin kohtuuhintaista. Annosten mediaanihinta on jossain $15 paikkeilla, ainoastaan joidenkin kalaruokien ollessa yli $20.

Satay-kanavartaat

Ainoa Chat Thain huono puoli on, että se on ymmärrettävistä syistä helvetin suosittu, ja se ei ota vastaan varauksia. Pöydän saadakseen on vain mentävä hakemaan ovelta numero ja odotettava. Tiistai-iltana ruuhkaisimpaan aikaan seitsemältä, jouduimme odottamaan neljän hengen pöytää lähes tunnin. Onneksi ruoka oli odottamisen arvoista.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Viiniä Internetistä


Pahoittelut etten ole kirjoittanut hetkeen. Inspiraatio on ollut hiukan kateissa. Tämä ei tosin johdu siitä, etteikö mitään olisi viime päivinä tapahtunut. Olen käynyt muutamassa varsin kelvossa ravintolassa, tehnyt hyvää ruokaa ja kävin myös uudestaan Hunter Valleyssa.

Tämän lisäksi tein jotain ensimmäistä kertaa elämässäni: Tilasin viiniä Internetistä. Olisihan se tullin kovasta pelottelusta huolimatta ollut mahdollista Suomessakin, mutta jäi tekemättä.

Täällä Australiassa taas kun keitto on sitä halvempaa mitä enemmän sitä kerralla ostaa, on Internetistä tilaaminen suorastaan kannattavaa. Varsinkin, kun hintaan kuului kuljetus kotiovelle. Näin ollen laitoin laatikollisen, eli 12 pulloa viiniä virtuaaliseen ostoskoriin Dan Murphy'silta ja kahden päivän kuluttua viinit odottivat ovella.

Viinit olivat kahta lukuunottamatta kaikki Australiasta ja ne kaksi jäljelle jäänyttä Uudesta Seelannista. Tilasin viinit tiloilta, joissa olin joko käynyt tai tiesin muuten vaan hyväksi.

Noteerattavimmat noista ovat Kellermeister 2008 Wild Witch Shiraz ($50.35), Mollydooker 2010 Blue Eyed Boy Shiraz ($46,55), Leo Buring 2006 DW J17 Leonay Riesling ($36.90) ja Kreglinger 2005 Vintage Brut ($37.99). Kunhan jossain vaiheessa raaskin korkata nuo voisin laittaa tänne niistä jotain läbyskää. Lisäksi tilasin halvempia kulutusviinejä muun muassa Jim Barrylta, Mudhouselta, Kangarilla Roadilta, Punt Roadilta ja muilta ennestään tutuilta tiloilta.


Kun laskee yhteen nuo, sekä eri tiloilta hankitut viinit on vaatekaapin nurkassa odottamassa noin 20 pulloa viiniä. Kunhan täällä muuttaa kalustamattomaan asuntoon voisi alkaa harkitsemaan viinikaapin ostamista.

lauantai 5. toukokuuta 2012

Pannulla paistettu pizza


Aina välillä innostun tekemään pizzaa kotona. Ongelma vaan on, että kuten kaikessa yksinkertaisessa, oma vaatimustasoni on täysin mahdoton. Vaikka lopputulos onkin ollut ihan hyvä, en ole ollut kotitekoisiin pizzoihin täysin tyytyväinen. En ole koskaan saanut pohjasta oikealla tavalla rapeaa ja notkeaa. Näin ollen kaiken kattava kirjoitus kotona tehdyn pizzan hienouksista on jäänyt kirjoittamatta.

Nyt otin hiukan erilaisen lähestymistavan. Sen sijaan, että yritän uunissa erilaisilla kikoilla imitoida napolilaista puulämmitteistä uunia paistoin simppelisti känkyn paistinpannulla. Tuloksena oli ehkä paras itsetekemäni pizza. Erilainen, mutta silti paras. Tietyllä tavalla tämä muistuttaa enemmän pizzan ja naanleivän sekoitusta.


Tässäkin pizzassa tietyt perussäännöt on tärkeä pitää mielessä. Ensiksi hyvä juuri sopivan hapan ja suolainen tomaattikastike on ensisijaisen tärkeä. Toiseksi täytteiden kanssa kannattaa pitää järki kädessä. Tomaattikastikkeen ja (puhveli) mozzarellan lisäksi vain yksi tai kaksi lisätäytettä riittää kunhan ne ovat huippulaatuisia.

Käytännössä mikä tahansa toimii. Ilmakuivattu kinkku basilikan lehtien kanssa on ilmiselvä klassikko. Samoin salami. Rosmariini ja tulinen raaka-makkara on oma suosikkitäytteeni, mutta tässä pizzassa se ei toimisi, koska makkara saattaisi jäädä raa-aksi.

Oikeastaan täytteeksi käy melkein mikä tahansa paitsi valmiit "pizzasuikaleet". Jumalat suuttuvat, jos niillä raiskaa pizzansa.

Pannulla paistettu pizza (2 kappaletta)

pizzataikinaa
tomaattikastiketta
1 pallo puhvelimozzarellaa
4 viipaletta parmankinkkua
basilikan lehtiä
öljyä paistamiseen

Jaa pizzataikina kahteen osaan. Kaulitse tai painele käsin siitä kaksi pannulle mahtuvaa pizzapohjaa. Jätä niiden reunat muuta osaa paksummiksi. Anna taikinan vielä nousta levitettynä noin 15 minuuttia.

Jos sinulla on kaksi pannua paista molemmat pizzat yhtä aikaa tai yhdellä pannulla yksi kerrallaan.

Kuumenna pannulla runsaasti öljyä ja nosta pizzapohja pannulle. Paista ensin toisella puolin keskilämmöllä, kunnes se on hiukan ruskistunut. Käännä pizza toisin päin ja laita päälle tomaattikastiketta, parmankinkkua, mozzarellaa ja muutama basilikan lehdet. Paista toista puolta, kunnes pohja on ruskistunut ja rapea ja juusto on hiukan sulanut.

Nosta lautaselle ja tarjoa.

Pizzataikina
2 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
3-4 grammaa kuivahiivaa (voi käyttää myös tuorehiivaa, mutta sitä ei saa Australiasta)
1,5 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä

Sekoita jauhot ja suola keskenään. Sekoita erillisessä astiassa kädenlämpöinen vesi, sokeri ja hiiva. Anna hiivan kehittyä muutama minuutti. Sekoita vesi jauhojen joukkoon ja lisää öljy. Vaivaa taikinaa vähintään kymmenen minuuttia kunnes se on joustava taikina. Anna sen nousta noin 1-2 tunnin ajan.

Tomaattikastike
400 gramman tölkki italialaisia kuorittuja tomaatteja
1 valkosipulin kynsi silputtuna
2 rkl silputtua basilikaa
1 rkl oliiviöljyä
suolaa
pippuria

Laita kuoritut tomaatit, silputtu valkosipuli, basilika ja oliiviöljy pieneen kasariin. Kiehauta ja anna hautua noin puoli tuntia. Mausta suolalla ja pippurilla. Pidä lämpimänä.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Vappupäivän illallinen


Viime vuonna tähän aikaan istuin kavereiden kanssa Ullanlinnanmäellä kiskoen jotain geneeristä samppanjaa ja Nögne Ö:tä kiroten kylmää ja katsoen kännykän sääapplikaatiosta eri Australia kaupunkien lämpötiloja.

Nyt täällä Sydneyssä on huomattavasti Helsinkiä paremmat kelit mutta silti vähän toivoisin, että olisin voinut olla viimeiset kolme päivää Suomessa. Tietenkin sillä oletuksella, että huomenna pääsisi takaisin hyvässä repunkantodarrassa takaisin ausseihin. Teekkarivuosien jälkeen vappu on yksi suosikkijuhlistani ja sitä ei oikein voi viettää samalla tavalla missään muualla kuin Otaniemi-Helsinki akselilla.


Vaikka eilinen ja tämä päivä meni sitten tinttaamisen sijaan töissä, juhlistimme silti vaimoni kanssa vappua tänään kuohuviinillä, Australian merenelävillä sekä jälkkäriksi tehdyillä munkeilla. Ostereiden pariksi tein mignonettekastiketta, joka on klassinen osterikastike. Resepti on versioitu Thomas Kellerin Bouchon kirjasta. Ehdottomasti yksi parhaista ostereiden kumppaneista.

Mignonettekastike


1 dl valkoviinietikkaa
2 tl kokonaisia mustapippureita
2 rkl shalottisipulia hienona silppuna

Murskaa mustapippuri karkeaksi jauheeksi morttelissa. Sekoita keskenään valkoviinietika, mustapippuri ja shalottisipuli. Anna makujen kehittyä vähintään päivän ajan jääkaapissa.

Tarjoa ostereiden kanssa.