Kävin keskiviikkoaamuna hammaslääkärissä, jossa multa leikattiin oikea yläviisaudenhammas. Suht helppo ja kivuton operaatio, mutta pakotti yhden päivän ajaksi kylmälle nestedieetille. Kahden Ben & Jerry paketin jälkeen jätski alkoi melkoisesti tökkimään, mutta onneksi voi vastapainoksi nauttia nestemäistä leipää! Tässä muistiinpanot tämänkertaisesta
Pikkulintu sessiosta.
Ennestään itselle tuntemattoman Tanskalaisen JK Holtmann panimon IPA johon on käytetty monissa halpisviineissä tuttua huijauskeinoa, eli tammilastujen uittamista tynnyrissä. Viineissä tulokset nyt on mitä on, mutta Treehuggin'in kohdalla tulokset olivat ainakin hyviä. Tämän paksuvaahtoisen oluen tuoksu oli selkeän jenkkihumaloitu ja hiukan kuivahko. Maussa erottui selkeästi humaloinnin ohella yllättävänkin tuhti mallasrunko ottaen huomioon, että prosentteja tässä oli vaan 6,6%. Jälkimaussa oli miellyttävää, mutta terävää kitkeryyttä. Todella tasapainoinen IPA, tätä mielellään näkisi Alkossakin johonkin järkevään hintaan. Taitaa olla turha toivo.
Tämä oli sitten se snobijuopon ykkösvalinta: 6,5 euroa maksava, 10,5% prosenttinen double IPA. Gemini on Southern Tierin Hoppe ja Unearthly double IPA:n sekoitus ja olikin melkoinen makupommi. Tuoksu oli humaloitu, huomattavan makea ja hennon rusinainen ja mansikkainen. Maku oli myös hiukan makea, runsaan hedelmäisen humaloitu. Tuhti mallasrunko maistui myös. Aika hyvin oli prosentit onnistuttu piilottamaan, vaikka alkoholi tuntui välillä pienenä terävyytenä jälkimaussa. Tämä on ilmeisesti jo jonkinverran vanhaa erää, niin terävin humalointi oli ehtinyt pehmentymään. Vaikea sanoa onko olut huonontunut tästä syystä, sillä minulle maistuu parhaiten tällaiset hiukan makeat double IPA:t. Todella hyvää! Sääli, että tämä taitaa loppua hanasta aika nopeaan, sellainen suosikki kun tuntui olevan.
Saman panimon pale ale. Tuoksu hyvin kitkerä ja maussa ehkä enemmän brittityylistä humalointia. Ei kovinkaan hedelmäistä ja melko kuivaa. Vähän liian terävä maku, ainakin edeltävään verrattuna. Tämä voisi olla parempi vähän vähemmän alkoholisena ja kevyempänä maitokauppaversiona. Nyt tämä oli vaan liian kuiva ja kitkerä, että olisi toiminut todella hyvin. Ei tämä missään nimessä huonoa ollut, mutta ei mitenkään erityisen hyvääkään.
Porilaisen panimoravintola Beer Huntersin Imperial Porter. Tuoksussa portermaista tuhkaa, kitkerää paahteisuutta ja vähän makeutta. Maku on todella täyteläinen, tuhkainen ja pehmeän kuiva. Kuin Koffin Porterin paksu isoveli. Todella hyvä olut. Beer Hunters tuntuu muutenkin olevan tämän hetken mielenkiintoisin suomalaispanimo. Sääli, että näitä tuotteita vammaisesta alkoholilainsäädännöstä johtuen ei kaupoista löydy ja epäilen, ettei Alkoonkaan tätä eksy.
Tässä taas yksi muodikas tynnyrikypsytetty imperial stout, tällä kertaa bourbontynnyrissä. Tämän huomaakin selkeästi tuoksussa, joka on runsaan makea, vaniljainen ja omenainen. Maku ei ole ihan niin makea, paahteisuus tulee enemmän läpi. Suutuntuma on melko täyteläinen. Näistä tynnyrikypsytetyistä bourbontynnyrit tuntuvat sopivan kaikkein parhaiten imperial stouteille korostaen imperial stouttien parhaita puolia, vaniljaisuutta ja makeutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti