TT vol V (jouluoluita ja muuta)

Tuli taas käytyä pikkulinnussa, jossa tällä kertaa tuli keskityttyä pelkästään hanatuotteisiin. Ja huhhuh millainen hanavalikoima siellä viime torstaina oli, varmaan koskaan ei ole samaan aikaan samanlainen herkkusetti ollut. Piti juoda oluita oikein kieli keskellä suuta, ettei vaan mopo karkaa käsistä. Siinä kun aloitti illan tuopillisella todella upeaa 12% vahvuista Pikkulintu Triple IPAa ja hanassa oli vielä maistamatta mm. Nøgne Ø #500 ja Mikkeller Drikkeriget CASA joutui vähän arpomaan miten sitä huomenna pystyy selviämään töihin.

(Pahoittelut, kuvat puuttuvat muista paitsi yllä näkyvästä Pikkulintu Triple IPA:sta).

Grassroots Pikkulintu Triple IPA

Pikkulintu Triple IPA on tanskalaisen Grassroots Brewingin varta vasten Pikkulinnun 10 vuotisjuhliin tekemä 12% Triple IPA. Tämä tuli jo hanaan pari viikkoa sitten ja sitä oli ehditty kehua runsaasti olutopas.infon foorumeilla, mutta itse en ollut kerennyt tätä maistamaan. Ennakko-odotukset olivat kovat ja siinä vaiheessa kun tästä otin ensipuraisun ei voinut kuin hymyillä. Aivan upea Triple IPA. Tuoksu oli erittäin runsaan ja terävän jenkkihumaloitu, jossa esiin nousi mm. appelsiinin ja greipin aromeita. Maussa ensimmäisenä tuli voimakas humala-aalto, mutta sen jälkeen taustalta nousi esiin leveä ja hiukan karamellinen ja vaniljainen mallasrunko. Jälkimaku oli pehmeä ja maltainen. Ottaen huomioon, että alkoholia tässä on 12%, ei se noussut esille maussa oikeastaan yhtään. Upea olut! Toivottavasti tätä on hanassa vielä pitkään.

Cantillon Cuvée St-Gilloise

Vaikka hanassa odotti illan toinen pääesiintyjä, Nøgne Ø #500, halusin ottaa tähän väliin vähän kevyemmän välioluen ennen toista humala-mallaspommia. Hanassa olikin sopivasti Belgialaisen lambicpanimo Cantillonin Cuvée St-Gilloise. Cuvée St-Gilloise, joka tunnetaan myös nimellä Cuvée des Champions, on kuivahumaloitu maustamaton gueuze lambic. Tuoksu oli hapan, marjaisan hedelmäinen, cantillonmainen ja leveähkö. Maku oli myös lambicmaisesti hapan ja hedelmäinen, mutta muihin Cantillonin oluisiin verrattuna tämä muistutti huomattavasti enemmän "normaalia" olutta. Maku oli kuivempi ja maltaisempi, eikä niin happaman hedelmäinen. Miellyttävä ja ajoi loistavasti asiansa välioluena.

Nøgne Ø #500

Tässä oli varsinainen syy miksi jäisenä ja tuulisena torstai iltana raahauduin puotilaan. Hanaan oli tullut pari päivää sitten jo varmasti kaikille tutun norjalaisen Nøgne Ø:n 500. keitto. Alkostahan saa tälläkin hetkellä ehkä perusvalikoiman parasta olutta, #100:a, joten odotukset #500:lle olivat kovat. Nøgne Ø #500 on tyyliltään imperial IPA, eli vahvan humaloiduilla vesillä taas liikutaan. Alkoholiakin tässä oluessa oli 10%. Tässäkin oluessa tuoksu oli runsaan hedelmäisen jenkkihumaloitu, jossa eniten esille nousi greippi sekä havupuut. Maussa ensiksi esille myös sama hedelmäinen humala, mutta myös erittäin runsas mallasrunko, josta aisti erityisesti tummaa suklaata ja rusinoita. Toivon todella hartaasti, että tämä löytää Alkon hyllyille #100:n tavoin.

Mikkeller Drikkeriget CASA

Noiden kolmen oluen jälkeen alkoi elimistö olla jo suht marinoitu, mutta vielä oli pari tuotetta jotka piti päästä maistamaan. CASA on Tanskalaisen Mikkellerin panema jouluolut Drikkeriget maahantuojalle. Tyyli tällä on Ratebeerin mukaan American Strong Ale, joka oluttyylinä on tietyllä tavalla vähän epämääräinen, mutta jotain barley winen, imperial stoutin ja IPA:n välimaastossa olematta kuitenkaan mitään näistä. Tuoksultaan CASA oli karamellisen maltainen, barley winemaisen makea, sekä yllättävän ohraisen paahteinen tuoden mieleen vastapaistetun rieskan. Maku oli tuhdin maltainen ja karamellisen makea tuoden mieleen brittiläiset barley winet, taustalla oli paahdetta, liköörikonvehtimaista suklaata ja vaniljaa. Todella hyvä olut, ei ehkä kovin jouluinen, mutta ottaen huomioon joidenkin jouluoluiden äärimmäinen joulumausteisuus ei tämä oikeastaan haittaakkaan.

Nøgne Ø Gud Jul

Aikoinaan kun aloittelin omaa olutsnobin uraani, sai tätä Nøgne Ø:n jouluolutta myös Alkosta. Silloin kuitenkaan Gud Jul ei ihan hirveän hyvin uponnut minulle omien mieltymysteni ollen jossain imperial stouttien ja porterien välissä. Viimevuosina tätä ei ole kuitenkaan Alkossa näkynyt, joten oli ihan kiva päästä maistamaan tätä josko mieli olisi muuttunut. Ja Kyllähän se oli, todella hyvää jouluolutta. Tuoksultaan Nøgne Ø Gud Jul oli joulumausteinen, jossa erityisesti eukalyptus ja neilikka nousi esille. Tuoksu oli myös hiukan savuinen, joka oli hiukan yllättävä. Joulumausteisuus toistui täyteläisessä maussa eukalyptuksena, kaardemummana ja neilikkana. Tietyssä mielessä tämä on vähän samasta jouluolutpuusta veistetty kuin esimerkiksi Alkosta nyt saatava Special Holiday Ale tai erikoisvalikoimasta löytyvä toisen norjalaisen Haandbryggerietin Bestefar. Kaikissa näissä täyteläisissä ja mausteisissa oluissa maistui samantapainen joulumaustesekoitus, jota Special Holiday Alen kohdalla HBL kutsui suupastillimaiseksi ja yskänlääkkeiseksi. Näköjään se ei kaikkia miellytä, mutta itse olen oppinut pitämään siitä.