Kellermeister Wild Witch Shiraz 2008

Joskus tuntuu, että makuaistini on maailman epäluotettavin.

Kuva täältä.

Samoin kuin pääsiäispaasto on aloitettava laskiaisen syöpöttelyillä, aloitin minäkin dieettini 350 gramman scotch filet -pihvillä ja pullollisella Kellermeisterin Wild Witch Shirazia. Siis tuolla samalla viinillä, minkä mainostin viime helmikuussa olevan "pelkkää viininjuonnin juhlaa". Tällä kertaa vaan, viini ei ollutkaan ihan sitä mitä muistin sen olevan.

Tämä oli sinänsä omituista, sillä yleensä jos viinitilakierroksilla jokin viini pomppaa lukuisten päivän mittaan nautittujen viinien joukosta esille, loistaa se yksinään nautittuna vielä kirkkaammin. Näin ei vaan käynyt Wild Witch Shirazin kohdalla.

Jotain siis on tuon Barossan vierailun ja tämän päivän välillä tapahtunut.

Ei Wild Witch Shiraz 2008 siis missään nimessä nytkään huono viini ollut, mutta silti se aiheutti pettymyksen. Kun painavaa ja poikkeuksellisesti oikealla korkilla suljettua pulloa avasin, kuvittelin avaavani parasta tähän asti maistamaani Aussi-Shirazia. Mutta lasissa viini maistui tavanomaiselta ja lattealta. Siinä oli kyllä kaikki ne elementit, mitkä asiaan kuuluvat, tuoksussa mausteita ja kirsikkahilloa ja paksussa ja voimakkaassa maussa hilloa sekä pehmeitä tanniineja. Mutta ei paljoa muuta. Tästä puuttui se oma persoonallinen maku, joka kuuluisi viinille joka on "pelkkää viininjuonnin juhlaa".

En tiedä sattuiko sunnuntaille vain huono päivä ja makuaistit olivat tukossa, sillä saman Kellermeisterin halvemmat Boots Shiraz ja Dry Grown Shiraz ovat olleet loistavia. Voi olla, että juuri tämä on se seikka mikä erottaa ammattimaiset viininmaistajat. Heiltä irtoaa darrapäivänäkin eksakti ja objektiivinen analyysi viinistä kuin viinistä.

Ehkäpä minun pitää vielä hankkia yksi pullo lisää.