keskiviikko 10. elokuuta 2011

Chablis Marouettes 2010

Yritykseni päästä chardonnay angsteista eroon jatkuu. Tähän asti kokemuksina on kaksi hyvää ja yksi huono, eli voiton puolella ollaan. Nyt päätin tarttua chardonnay valkoviineistä klassisimpaan, chablikseen.

Chablis on hiukan muusta alueesta eristyksissä oleva alue Burgundin pohjoisimmassa osassa, josta alueen mukaan nimetyt chardonnay viinit tulevat. Alueella kasvatetaan myös muita rypäleitä, mutta niistä tehdyt viinit eivät saa käyttää suojeltua chablis nimeä. Chabliksen sanotaan edustavan erityisesti terroir tyylisiä viinejä, jossa valkoviinin maku edustaa puhtaasti sen maaperän ominaisuuksia ilman, että se on jälkikäteen kypsytetty tammitynnyrissä. Chablis onkin joidenkin mukaan se puhtaimmin chardonnayta rypäleenä edustava viini.

Chablikset ovat luokiteltu neljään pääluokkaan. Paras luokitus on grand cru johon kuuluu seitsemän eri viinitarhaa. Seuraavaksi paras on 40 viinitarhaa sisältävä premier cru. Kaikkein suurimman osan chabliksesta käsittää geneerinen AOC chablis, joka sisältää suurimman osan chabliksen viinitarhoista. Viimeisenä seuraa petit chablis, johon kuuluu kaikki loput chablikseen kuuluva maa-alue.

Chablis Marouettes 2010 on vuonna 1922 perustetun burgundilaisen Francois Martenot -tilan chablis. Marouettesin rypäleet tulevat useammalta AOC chablis viinitarhalta. Viini on klassiseen chablis tyyliin käytetty terästankeissa, joissa se on myös kypsytetty.

Tuoksultaan Chablis Marouettes on yrttinen ja mineraalinen, sekä hiukan sitruksinen. Taustalla oli kevyttä kukkaisuutta ja hunajaa. Löysin tuoksusta myös häivähdyksen tammea, joka oli yllättävää. Maku oli hapokas, yrttisen mausteinen ja pippurinen. Jälkimaku oli leveä ja pitkä.

Monesti punaviinejä arvioidessa ei joistain viineistä tule muuta mieleen kuin, että ne maistuvat punaviiniltä. Tätä harvemmin tapahtuu valkoviinien kohdalla, mutta jos tätä valkoviiniä pitäisi kuvata jollain sanalla niin se olisi juuri valkoviininen. Tämä maistui siltä kuin hyvän valkoviinin kuvittelee maistuvan. Ehkäpä juuri tästä syystä chardonnay on niin klassinen. Eikä tämä viini mitenkään yksiulotteinen ollut, miellyttäviä makuja löytyi paljon.

Virallinen makusuositus ehdottaa tämän sopivan loistavasti ostereiden kanssa, mutta itse söin tämän paistetun villilohen kanssa, joka oli myös hyvä yhdistelmä tälle viinille.

Näin ollen hyvät chardonnayt ovat 3-1 johdossa huonoja.

Alkon linkki: http://www.alko.fi/tuotteet/fi/007961

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti