Jacobus Riesling Trocken 2010

Itävallasta siirrytään Saksaan...

Saksalaiset tykkäävät luokitella viinejään kuluttajaa suuresti hämäävällä tavalla. Monet ovat myös kritisoineet luokittelua, mukaanlukien jotkut saksalaiset tuottajat. Tämä ei ole mitenkään ihmeellistä, mutta toisaalta onhan saksalaisilla vahvat historialliset näytöt erilaisesta luokittelusta 1940 luvun taitteessa ("Listen, don't mention the war, I mentioned it once but I think I got away with it all right").

Kuva täältä.

Pääosin saksalaiset viinit luokitellaan kahden pääkategorian mukaan, laadun ja makeuden mukaan. Makeus on melko yksiselitteinen, mutta tuo laatu ei niinkään sillä se on jaettu erilaisiin alakategorioihin. Laatujaottelu on neliosainen, josta huonoin on Deutscher Tafelwein, eli niin sanottu pöytäviini ja toiseksi huonoin on Deutscher Landwein, eli "maalaisviini". Nämä kaksi eivät niinkään ole hirveän kiinnostavia, sillä suurin osa myydyistä viineistä tulee kahdesta parhaasta kategoriasta, qualitätsweinista ja prädikatsweinista.

Qualitätsweinien makeus vaihtelee kuivasta puolimakeaan ja viinien on tultava joltain 13 määritellystä alueesta. Lisäksi muita vaatimuksia on, muun muassa ettei sokeria saa lisätä käymisen jälkeen.

Prädikatswein on taas sitten huippuluokitus, vaikkakin jotkut parhaista saksalaisista kuivista viineistä ovat qualitätsweineja. Näiden luokittelu on sitten vielä hauskempi, sillä ne ovat luokiteltu viinin makeuden sijaan rypäleen makeuden mukaan (kabinett vähiten makea ja
trockenbeerenauslese makein), joka taas riippuu eniten sadonkorjuuajankohdasta. Tämä tietysti vaikuttaa lopullisen viinin makeuteen, muttei täysin yksiselitteisesti. Jotkut melko kypsätkin viinirypäleet on saatettu käyttää kuiviksi asti.

Jos tämän luokituksen tuntee, on sen jälkeen helppo tulkita millaista viiniä on ostamassa katsomalla etikettiä. Esimerkiksi lukemalla tarkasti tämän Jacobus Riesling Trocken 2010:n etiketin siitä näkee suurella tuottajan (Peter Jakob Kühn), vuosikerran (2010), viinin nimen (Jacobus), rypäleen (Riesling), alueen (Rheingau), laadun (qualitätswein) ja makeuden (trokken, kuiva).

Helppoa kuin Ranskan valloittaminen!

Kovin paljoa saksalaisia viinejä en ollut aiemmin juonut, joten nappasin sitten kokeilun vuoksi tuon yllämainitun luomuviinin Alkosta grillatun lohen pariksi. Väriltään Jacobus Riesling Trocken 2010 on hiukan vihertävän vaaleankeltaista. Tuoksu on sitruksen ja omenaisen hapokas, mineraalinen ja hiukan hunajainen. Maku on kuiva, hiukan raikkaan hapokas, omenainen, sitruksinen, yrtteisä ja taustalla on häivähdys persikkaista makeutta. Todella monimuotoinen viini.

Minä pidin tästä viinistä todella paljon. Ehkä paras riesling mitä olen juonut. Tämä oli valtavan hyvää pelkiltään ja grillatun lohen kanssa maku vain korostui todella upeasti. Lisäksi tässä viinissä oli hienoa, että maku tietyllä tapaa muuttui koko ajan hiukan. Välillä se oli raikkaan hapokas ja omenainen, kun taas jonkin ajan kuluttua hunajaisen makea ja persikkainen, pysyen kokoajan kuitenkin ryhdikkäänä ja maukkaana. Koko ajan tuntui, kuin viinistä nousisi esiin erilaisia aromeja.

Alkon linkki: http://www.alko.fi/tuotteet/fi/591167