Mitä Obelix tekisi? Villisian ulkofilettä.

Villisiat, eli metsäkarjut tunnetaan varmaan parhaiten siitä, että ne ovat Obelixin suosikkiruokaa, joka ilmenee muun muassa hänen kadehdittavasta kyvystä syödä useita villisian kinkkuja kerralla. Antiikin ajan Gallian lisäksi, villisikaa syödään myös nykypäivänä ja varsinkin keski- ja eteläeuroopassa villisiat ovat suosittua herkkua.

Villisikoja elää oikeastaan kaikkialle euraasiassa ja niitä löytyy myös Suomesta luonnonvaraisina. Villisika on yksi metsästetyistä riistaeläimistämme, mutta suurin osa lihakaupoista löytyvistä villisioista taitaa olla kasvatettuja.

Itse kohtasin eläviä villisikoja ensimmäistä kertaa Ranuan eläinpuistossa, jossa ne olivat melko isokokoisia karjuja. Toisen kerran kohtasin hiukan pienempikokoisia ihan luonnonvaraisena Toscanassa Chiantin kukkuloilla, josta onnistuin onneksi nappaamaan kuvankin ennenkuin se huomasi minut ja lähti lönköttelemään karkuun.

Olen kerran aikaisemmin tehnyt itse villisikaa. Silloin muistaakseni kyljyksiä, jotka grillasin. Nyt vaimoni osti Reinin lihasta kaksi kappaletta aivan upean näköisiä ulkofilepihvejä (harmi, etten älynnyt ottaa niistä kuvia raakana), jotka paistoin pannulla ja maustoin suolalla ja pippurilla. Maultaan villisian ulkofile muistuttaa aikalailla naudan- ja sianlihan sekoitusta. Suutuntuma on muistuttaa jonkin verran tiivimmän koostumuksen ja kuivuutensa puolesta possua, mutta ulkonäkö ja maku on taas lähempänä naudanlihaa. Kovin riistaisaa villisian ulkofile ei ollut. Sianlihan tavoin, villisiassa voi olla trikiiniä, mutta itse jätin lihan silti mediumiksi. Ostamani liha oli kuitenkin tarkastettua ja olisi suorastaan rikos paistaa tämä liha kuivaksi ja kypsäksi.

Lisukkeeksi tein punaviinikastiketta. Tai oikeastaan alunperin yritin tehdä bordelaisekastiketta, mutta en itse päässyt käymään Reinin lihassa ja lihakauppiaan ymmärrys siitä mitä lihaydin tarkoitta ei osoittautunut ihan oikeaksi, joten en saanut riittävästi luuydintä sitä varten. No, punaviinikastike oli silti hyvää.

Tein myös paistettuja porkkanoita (resepti näihin puuttuu mutta siis keitä suolatussa vedessä napakan pehmeiksi, paista nopeasti voissa ja mausta suolalla ja pippurilla) sekä karamellisoituja salottisipuleita, joihin otin reseptin Glorian Ruuan ja Viinin numerosta 6/2007.

Villisian ulkofilee, punaviinikastike ja karamellisoidut salottisipulit

4 villisian ulkofilepihviä (noin 200 g kappale)
2 rkl voita
2 rkl öljyä
suolaa
pippuria

Lisäksi
punaviinikastiketta
karamellisoituja salottisipuleita
paistettuja porkkanoita

Suolaa pihvit molemmin puolin ja jätä ne huoneen lämpöön kahdeksi tunniksi ennen paistamista.

Kuumenna voita ja öljyö paistinpannulla, kunnes voi hiukan ruskistuu. Paista pihvejä pannulla 3,5 minuuttia molemmin puolin. Kääntämisen jälkeen lusikoi hiukan rasvaa pannusta paistetulle puolelle, ettei se kuivu.

Suolaa ja pippuroi pihvit uudestaan ja nosta lämpimään kannelliseen uunivuokaan tai pataan vetäytymään viideksi minuutiksi.

Tarjoile lämpimiltä lautasilta punaviinikastikkeen, karamellisoituneiden salottisipuleiden ja paistettujen porkkanoiden kanssa.

Karamellisoidut salottisipulit

8 salottisipulia
1 dl vettä
3 rkl sokeria
2 rkl voita
1 tl suolaa

Kuori salottisipulit ja erota niiden kaksi irtonaista sipulia toisistaan.

Sulata sokeri paistinpannussa ja anna sen ruskistua kevyesti. Lisää paistinpannulle vesi, voi ja suola. Sekoita kunnes kaikki sokeri on liuennut ja voi sulanut. Kypsennä sipuleita 10-15 minuuttia, kunnes ne ovat pehmeitä ja kauniin karamellisoituneen vaalean ruskeita.