Juhlin uuttavuotta aattona Helsingin Manalassa. Manalahan on siitä hieno ja poikkeuksellinen paikka Helsingissä, että sen keittiö on auki joka päivä neljään asti yöllä. Tästä syystä tämä tuli myös valittua uudenvuoden aatoksi ravintolassa, sillä melkein kaikkialta muualta olisi heitetty ulos 23:00. Tämä myöhäinen aukiolo aika on tullut myös aikaisemmin havaittua hyväksi, kun eräänkin baarikeikan aikana pari vuotta sitten alkoi kello kahden aikaan yöllä tekemään mieli etanoita, ja Manalastahan niitä saa! Jopa 12 etanan pattereina.
Manalassa on tullut itseasiassa käytyä jo kaksi kertaa tänä vuonna muutenkin. Olin myös alkusyksystä siellä anopin, vaimoni ja hänen siskojen kanssa syömässä, eli tiedossa on poikkeuksellisen paneutunut arvio.
Manalan ruoka on suomalaishenkistä bistroruokaa, eli listalta löytyy poronkäristystä, tattikeittoa, wieninleikettä kuten myös kansainvälisempiä bistroklassikoita kuten pippuripihvi ja gratinoidut etanat. Pizzaakin listalta saa. Sisustusta voisi kuvata sanalla osakuntahenkinen, eli samanhenkistä kuin Helsingin yliopiston osakuntatiloissa tauluineen ja klassisine huonekaluineen. Noh, omistaahan Manalan HY:n pohjalaiset osakunnat, joten ei mikään yllätys.
Itse otin ruuaksi alkuruuaksi tattikeiton ja pääruuaksi maustehärkää. Edeltävällä visiitillä tuli myös kokeiltua grillattua villisikaa. Tattikeitto oli ihan hyvää, tosin se olisi ehkä kaivannut enemmän suolaa, sillä siinä oli hiukan häiritsevä imelä taustamaku. Lisäksi krutongit näyttivät olevan valmistavaraa, ne olisi voinut korvata jollain vähän innovatiivisemmalla.
Pääruuaksi otin isoon nälkään, tai kahdelle hengelle tarkoitetun maustehärän, jossa sanottiin olevan 400 g:n marmoripihvi. Pitihän tämä nyt sitten kokeilla yhdelle hengelle, kun hintakin näin isolle annokselle ei ollut mitenkään erityisen paha, 31,3 €. Liha oli hyvää ja sitä oli todellakin riittävästi, mutta olin hiukan pettynyt kun se oli päällystetty sipuli-pekonipaistoksella, jonka vahva pekoninen maku oli hiukan ristiriitainen ja voimakas ulkofileen kanssa. Jotenkin kuvittelin annoksen kuvauksesta, että se olisi sivulla eikä koko annosta olisi peitetty sillä. Lisukkeena tuli kulho valkosipuliperunoita, jotka olivat ihan ok tasoa, mutta jäivät kauaksi esimerkiksi Cellan uskomattoman hyvistä vastaavista.
Aiemmin syömästäni villisiasta minulla ei ole aivan yksityiskohtaisia muistikuvia, mutta se oli ihan hyvä annos, mutta kärsi tietystä tasapaksuudesta ja liha olisi voinut olla paremminkin valmistettua. Jälkiruokaa en tällä kertaa jaksanut, mutta ne näyttivät olevan ihan syötävän oloisia. Listalla myös kehutaan osan jäätelöistä olevan itsetehtyä, mistä plussaa.
Manalan viinilista on melko suomalaista perustasoa. Tosin erikoisvalikoimassa on muutama mielenkiintoisempi viini, ja myös Ferran Adrian Estrella Damm Inedit olut ja olisi ehkä pitänyt valita juomat sieltä. Hauskana anekdoottina, Manalahan oli myös vähän aikaa sitten julkisuudessa siitä, että Sauli Niinistö oli huudellut viereiseen pöytään Timo Kallille. Mekin noudatimme puhemiehen esimerkkiä, kun muutama tuttava sattui olemaan myös viettämässä uutta vuotta viereisessä pöydässä. Tästä huolimatta emme päässeet uutisiin, vaikka meilläkin oli pöydässä "normaalit ruokajuomat".
Alkujuomaksi valitsimme Tarapacá Brut Chardonnayn ja viiniksi Peter Lehmann Wildcard Shiraz. Tarapacá oli ihan ok kuohuviiniä, mutta Wildcard Shiraz oli melko heikko, varsinkin kun odotti parempaa Peter Lehmanin todella hyvien Barossa Shirazin ja Stonewell Shirazin perusteella.
Viinilistan tavoin myös palvelu oli aika perustasoa. Sillä sipuli kuvaili sitä hiukan ontuvaksi, jota se alkusyksyn visiitillä olikin. Nyt kuitenkin uuden vuoden aattona se oli yllättävän hyvää, tosin aina suuremmassa seurueessa harvemmin ehtii kiinnittää niin paljoa huomiota palvelun tasoon. Kuitenkin kaikki toimi suurinpiirtein, paitsi
pari ruokaa tuli hiukan eri aikaan ja yhden jälkiruuan perään taidettiin joutua kyselemään.
Kaikenkaikkiaan manala on ihan kiva ravintola ja voittaa Helsingin keskustan perus ketjusyöttölät. Erityiskiitokset Manalalle voikin antaa juuri S-mafiaan ja muihin ketjuihin kuulumattomuudesta ja myöhäisistä aukioloajoista. Parhaimmillaan Manala on juurikin silloin kun haluaa vähän myöhemmin syödä jotain astetta parempaa yöruokaa, mutta voi sitä suositella normaaleinakin aukioloaikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti