Tämän tein jälkiruuaksi noille aikaisemmille molekyylikokkauksille (tein myös pääruuan, mutta se oli tavanomaisempaa kamaa). Nappasin idean tähän Hungry in Hogtown -blogista, joka taas oli keksinyt tämän molekyyligastronomiaguru Heston Blumenthalilta.
Tässä ruuassa nyt ei ole oikeastaan mitään kovin vaikeaa eikä tieteellistä kikkailua, mutta erikoisemman tästä tekee juuri tuo omituiselta kuulostava yhdistelmä. Sitä on ehkä vaikea etukäteen uskoa, mutta nuo sopivat todella hyvin yhteen. Valkoinen suklaa on niin voimakkaan makeaa, että pieni suolainen elementti siinä rinnalla vain korostaa makua, maistumatta kuitenkaan liian voimakkaan kalaisalta itsessään. Hestonhan sanoo, että tähän tulisi ehdottomasti käyttää aitoa kaviaaria, eli sammen mätiä. Sen on kuitenkin ylikalastuksen vuoksi sen verran epäeettistä, että en pysty suosittelemaan sen käyttöä kenellekkään. Itse käytin kirjolohen mätiä joka oli ihan ok, mutta parempaa olisi ollut oma suosikkini siian mäti.
Tähän päättyi nyt tämän kertaiset molekyylikokkailut. Seuraavat postaukset ovat taas tavanomaisempia ruokia. Voisin nyt tähän loppuun kirjoittaa jotain suuria viisauksia molekyyligastronomian ja perinteisen ruuanlaiton suhteesta mutta en viitsi, se olisi niin nolkytlukua ja nyt on sentään 2011. Luulen kuitenkin, että pelkäksi kokeiluksi nämä eivät jääneet.Valkosuklaata ja mätiä
125 g valkosuklaata
30 g mätiä (esimerkiksi kirjolohen tai siian)
Sulata suklaa varovasti mikroaaltouunissa. Levitä suklaa veitsellä leivinpaperin päälle ohueksi kerrokseksi ja siirrä kovettumaan jääkaappiin.
Leikkaa veitsellä tai kuumassa vedessä lämmitetyllä muotilla suklaasta paloja. Nosta mäti suklaapalojen päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti