Carpaccio on alunperin italialainen ruokalaji, jonka kehitti legendaarisen venetsialaisen Harry's Barin baarimikko Giuseppe Cipriani. Tarinan mukaan ruokalaji kehitettiin, kun vuonna 1950 kreivitär Amalia Nani Mocenigo vaati lääkärin määräyksestä ruokaa, johon käytetään vain raakaa lihaa. Näin syntyi sitten tämä klassikko, joka on nimetty väriensä vuoksi venetsialaisen taidemaalari Vittore Carpaccion mukaan.
Carpacciohan on siis käytännössä todella ohueksi leikattua raakaa naudan sisäfilettä, joka sitten tarjoillaan sinappisen kastikkeen, suolan ja pippurin kanssa. Jotta lihan saa leikattua ohueksi, on sitä pakastettava parin tunnin ajan etukäteen. Lisäksi, koska liha syödään raakaana, on sen oltava huippulaatuista.
Itse olen tehnyt tätä pariinkin otteeseen ja olin varma, että olin blogannut tämän mutta en vaan löytänyt. Tämä ohje on Larousse Gastronomiquesta vähän modattuna. (Tuo sisäfilee "ruusu/römpsä" tuossa kuvan keskellä tehtiin leikkauskelvottomista ylijäämä sisäfileistä, se ei ole pakollinen.)
Carpaccio (neljälle)
300 g kalvotonta naudan sisäfileen keskiosaa
suolaa
pippuria
Kastikkeeseen
1 dl itsetehtyä majoneesia
1/2 tl sitruunamehua
1 tl worchestershirekastiketta
Lisäksi
rucolan lehtiä
ekstraneitsytoliiviöljyä
parmesaanilastuja
Kääri sisäfilee tiukasti kelmuun ja laita se pakastimeen kahden tunnin ajaksi. Ota sisäfilee pois pakastimesta ja anna sen asettua jääkaapissa 15 minuuttia. Kääri liha pois kelmusta ja terävällä veitsellä leikkaa siitä mahdollisimman ohuita viipaleita. Nosta viipaleet lautaselle ja jos ne ovat epätasaisia painele niitä varovasti hiukan. Mausta liha suolalla ja pippurilla ja nosta lautaset vielä jääkaappiin hetkeksi, etteivät ne ole kohmeisia tarjottaessa.
Tee kastike: Tee ensin majoneesi valmiiksi ja sekoita sen joukkoon sitruunamehu ja worchestershirekastike.
Levitä muutama ohut viiva kastiketta lihan päälle. Asettele sen päälle rucolan lehtiä ja ripottele hiukan parmesaanilastuja. Viimeistele annos muutamalla pisaralla oliiviöljyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti