sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Häränhännät portterissa (olutmenu: pääruoka)



Yleensä tässä blogissa tulee aika kovin sanoin arvosteltua suomen olutskeneä ja varsinkin Alkoa. Tähän on syynsä, mutta yksi poikkeus tänne kylmän pohjolan holhouskulttuuriin myös mahtuu, nimittäin Sinebrychoffin Porter. Tämä olut on ratebeerissä suomen korkeimmalle arvostettu olut, jota kakkosena seuraa Plevnan Siperia. Silti kovasta arvostuksesta huolimatta, on oluen hinta käsittämättömän alhainen 1,99 euroa Alkossa. Kiinnostuneimmat voivat lukea portterin jo yli 50 vuotisesta historiasta lisää Koffin sivuilta.

Voisi kuvitella, että kun tässä oluessa hinta ja laatu kohtaa näinkin ylivoimaisesti olisi Koffin Porterin menekki älytön. Paskat, Alkon tilastoissa myydyin IV B vahvuinen olut on jopa 1 sentin kalliimpi(!) kammottava Olvin tuplapukki, eikä Porter edes mahdu 20 myydyimmän panimotuotteen listalle Alkossa. Porterin takaetiketin kirurgikenraalin varoituksesta voikin päätellä, että jenkkimarkkinat ovat tälle melko otolliset. Täytyy tosin myöntää, että Porter on aika tuhtia olutta ja mitään siksarillista sitä en välttämättä lähtisi juomaan. Tähän mauton tuplapukki on varmasti enemmän omiaan.

Nojoo, avautumiset sikseen. Portteri oli olutmenun pääruuassa mukana sekä raaka-aineena, että ruokajuomana. Aikaisemmassa postauksessa mainitussa Glorian Ruuan ja Viinin olutmenussa oli myös häränhäntäpata ja maa-artisokka-perunamuusi on otettu tästä lehdestä, mutta tekemäni pata muistutti enemmän numerosta 7/2006 löytyvää reseptiä, joka löytyy myös lehden sivuilta. Tein kuitenkin muutaman muutoksen, ja alla resepti sellaisena kuin itse sen tein.

Häränhännät portterissa


1,2 kg häränhäntäpaloja
150 g pekonia
1 rkl voita
1 rkl öljyä
1/2 dl vehnäjauhoja
2 varsiselleriä
2 porkkanaa
1 iso sipuli
2 valkosipulia
1 pullo (0,33 l) Sinebrychoff Porteria
2 rkl tomaattipyreetä
muutama tinjamin oksa
lehtipersiljaa
laakerinlehti
suolaa
mustapippuria

Lisäksi
Maa-artisokka-perunamuusia
2 suolakurkkua

Lauta uuni lämpenemään 150 asteeseen.

Silppua pekoni pienemmiksi. Pilko varsiselleri, porkkana, sipuli ja valkosipuli noin 1 cm paloiksi.

Pyörittele häränhäntäpalat vehnäjauhoissa ja paista niitä paistinpannussa voin ja öljyn sekoituksessa, kunnes ne ruskistuvat pinnalta.

Paista pekonia padassa kunnes rasva alkaa irrota. Lisää kasvikset joukkoon ja kuulota niitä pekoninrasvassa muutama minuutti. Lisää ruskistetut häränhäntäpalat, sekä hiukan suolaa ja pippuria ja jatka kuulottamista vielä muutama minuutti. Älä päästä kuitenkaan kasviksia ruskistumaan.

Sido laakerinlehti, lehtipersilja ja tinjami nipuksi. Kaada pataan porter ja lisää perään yrttinippu, tomaattipyree sekä vettä sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Kuumenna kiehumispisteeseen ja siirrä pata uuniin.

Anna kypsyä vähintään 3 tuntia. Kääntele lihapaloja välillä kypsymisen aikana.

Tarjoa maa-artisokkamuusin ja suolakurkkujen kanssa.

Maa-artisokkaperunamuusi (6 ruokailijalle)
500 g maa-artisokkia
500 g jauhoisia perunoita (esim. pito)
2 l vettä
1 tl suolaa
2 dl kuumaa maitoa tai kermaa
2 rkl voita

Kuori ja kuutioi maa-artisokat ja perunat. Kiehauta vesi kattilassa ja mausta suolalla. Lisää maa-artisokat ja perunat. Keitä 20 minuuttia tai kunnes juurekset ovat kypsiä.

Ota hiukan keitinvettä talteen.

Soseuta maa-artisokat ja perunat sähkövatkaimella tai perunanuijalla. Lisää kuuma maito tai kerma sekä voi. Lisää tarvittaessa keitinvettä, jotta soseesta tulee sopivan paksuista. Sekoita tasaiseksi. Mausta tarvittaessa suolalla.


Häränhäntäohje on neljälle, mutta muusin ohje jonka tähän kopioin suoraan on kuudelle. Itse tein siitä pienemmän vesion ja käytin 400 g maa-artisokkia ja 400 g perunoita, kermaa laitoin (tai oikeastaan vaimoni teki tämän) 1 dl ja voita noin 50 grammaa.

Pata onnistui varsin hyvin. Liemestä tuli juuri oikean paksuista ja porter toi siihen mukavan paahteisen maun, joka oli todella miellyttävä kun sama maku toistui myös ruokajuomassa. Häränhännät olivat lihana herkullisia, mutta niiden syöminen oli melkoista nävertämistä. Ihan joka päivä niitä ei jaksa kun pienenkin lihankimpaleen irroittaminen on aika työn takana.

Ylipäänsä olen viime aikoina innostunut erilaisista pataruuista. Niissä salaisuus tuntuu olevan käyttää mahdollisimman halpoja osia eläimestä ja hauduttaa todella pitkään. Lisäksi on aina kiva päästä käyttämään häälahjaksi saatua punaista Le Creusetin pataa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti