Suklaa-stoutkakku ja vaniljajäätelöä (olutmenu: jälkiruoka)

Vaikka oluita yleensä ajatellaan juuri suolaisten ruokien parina, on monet vahvemmat oluet parhaimmillaan jälkiruokien ja juustojen seurassa. Erityisesti vahvat ja karamellisen paahteiset imperial stout -oluet loistavat kun niiden kanssa tarjotaan suklaata ja paksun kermaisia jälkiruokia.

Suklaakakun ohje on Glorian Ruuan ja Viinin numerosta 7/2008. Tässä reseptissä tämän pariksi suositeltiin kermavaahtoa mutta halusin itse tehdä vaniljajäätelöä, sillä itse tehty vaniljajäätelö on yksi kaikkein parhaista jälkiruuista. Kun on kerran tehnyt itse vaniljajäätelöä, ei Ingmanin ja Valion lisäaineharkot maistu enää miltään.

Suklaa-stoutkakku ja vaniljajäätelöä (8 hengelle)

150 g tummaa suklaata (sis. 65-70% kaakaota)
150 g voita
1 dl stout-olutta (esim. Guinnes Draught)
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 dl sokeria
3 kananmunaa

Sulata suklaa ja voi kattilassa. Anna seoksen hieman jähtyä. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kuivat aineet ja olut suklaaseokseen. Sekoita hyvin.

Vatkaa sokeri ja kananmunat kuohkeaksi vaahdoksi kulhossa. Kääntele suklaaseos varovasti vaahdon joukkoon.

Kaada taikina kevyesti voideltuun irtopohjavuokaan (Ø 22 cm). Kypsennä kakkua 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Kakku on kypsä, kun se irtoaa hieman vuoan reunoista ja repeilee kevyesti paistopinnalta. Anna kakun jäähtyä.

Nosta jäähtynyt kakku jääkaappiin 6-12 tunniksi.

Vaniljajäätelö

3 dl sokeria
4 dl kuohukermaa
4 dl maitoa
8 kananmunan keltuaista
vaniljatanko

Laita kerma, maito ja vaniljatanko paksupohjaiseen kattilaan ja kiehauta.

Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Sekoita 1/3 kerma-maidosta keltuaisvaahdon joukkoon. Kaada seos takaisin kattilaan koko ajan vatkaten.

Lämmitä seosta varovasti kattilassa, kunnes se pulpahtaa pari kertaa. Siirrä pois levyltä ja anna jäähtyä. Poista vaniljatanko ja valmista jäätelö jäätelökoneessa.

Jos et omista jäätelökonetta voit myös tehdä jäätelöä seuraavalla tavalla: Kaada jäätelömassa laakeaan astiaan ja siirrä astia pakkaseen. Pakasta massaa 2 tuntia ja sekoita haarukalla tasaiseksi. Laita jäätelö takaisin pakkaseen ja toista sekoitus tunnin välein. Jäätelö on valmista noin 6-8 tunnin päästä.

Suklaakakkuohje oli todella onnistunut ja vaniljajäätelö sopi sen kanssa täydellisesti. Tosin eihän tässä yhdistelmässä taida mitään kovin uutta ja ihmeellistä olla. Tämän suklaakakun ohje sopii melko geneeriseksi suklaakakun ohjeeksi vaikkei mitään erityistä olutmenua olisikaan tekemässä. Stoutin maku ei ollut mitenkään yliampuva vaan se toi siihen mukaan mukavan säväyksen.

Kuva täältä.

Suklaakakun kanssa tuli nautittua vaimoni Köpenhaminasta Ølbutikenista roudaamaa amerikkalaista AleSmith Speedway stouttia. Tämä olut komeilee Ratebeerin parhaiden oluiden listalla 6. sijalla, joten odotukset olivat kovat. Olut oli väriltään lähes pikimusta ja tuoksussa oli paahdetta ja kahvia. Suutuntumaltaan olut oli todella paksu ja maultaan karamellisen paahteinen, myös maussa kahvi tuli esiin voimakkaasti. Jälkimaku oli pitkä.

Speedway stout oli todella hyvä imperial stout, mutta en sitä ihan maailman 6. parhaaksi olueksi sanoisi. Huomattavasti parempia imperial stoutteja ovat olleet esimerkiksi Nøgne Ø:n Dark horizon tai Slottskällansin Imperial stoutin vanhempi versio. Speedway Stouttia ei alkosta saa, mutta koska Alkon imperial stouttien valikoima on niin surkea en pysty sieltäkään mitään vaihtoehtoa jälkiruualle suosittelemaan. Arkadian Alkon erikoisvalikoimasta kuitenkin löytyy pari sopivaa, esimerkiksi Nøgne Ø:n Sweet Horizon tai Harviestoun Ola Dubh Special Reserve 18.



Kahdessa edeltävässä postauksessa tuli jonkinverran avauduttua Suomen alkoholipolitiikasta ja -kulttuurista. Jatkan sitä myös tässä sillä tästä aiheesta minulla on paljon hampaankolossa. "Erikoisoluiden" juonti on siitä jännää, että vaikka niiden juominen saa iloiseksi, saa taas niiden aseman ajatteleminen Suomessa vihaiseksi.

Suurimpana ongelmana tässä ei ole pelkästään alkoholiverotus (Suomessa euroopan korkein oluelle), vaan Alko joka väärinkäyttää monopoliasemaansa. Alkon hintalaskurista näkee miten hinta muodostuu esimerkiksi 5,13 euron hintaiselle 7,5% vahvuiselle oluelle, jota on tuotu pieni määrä myyntiin suomeen (alle 5000 kappaletta).

Myyntihinta (panimon ja maahantuojan osuus): 1,7 €
Alkon käsittelykustannukset: 0,297 €
Alkon hinnoittelukerroin (oluille 1,7): 1,3979 €
Verot: 0,6435 €
Pantti: 0,081 €
ALV: 0,959 €

Eli käytännössä Alko vetää välistä 1,69 euroa minkä se käyttää (todennäköisesti tehottoman) monopolinsa pyörittämiseen. Vuonna 2009, eli taantumavuotena Alko teki voittoa 74,6 miljoonaa euroa! Nämä voitot sitten haaskataan erinäisiin päihdeohjelmiin ja propagandaan. En ota kantaa näiden hyödyllisyyteen, mutta eikö nämä pitäisi maksaa alkoholiverosta eikä siitä piiloverosta mitä jokainen suomalainen joutuu maksamaan kun kantaa rahansa Alkolle?

Tuohon noin 5,13 euron hintaisten oluiden hintaluokkaan sopii esimerkiksi Nøgne Ø India Pale Ale ja Rockefort 10. Entä jos nämä oluet maksaisivatkin noin 4 euroa, mikä on mielestäni lähempänä niiden luonnollista hintaa? Kaatuisiko suomen kansantalous zombieviiruksen lailla leviämään alkoholismiin? En usko.

Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ruotsi on näissä asioissa huomattavasti Suomea edellä. Vaikka sielläkin on valtion pyörittämä monopoli, sen tarkoitus ei ole tehdä voittoa. Viimeisin uutinen Ruotsista oli, että Ruotsi saattaa antaa panimoille mahdollisuuden myydä tuotteitaan yksityisille. Tätä voi suomalaiset panimot vain kadehtia. Tuon tapainen lakimuutos antaisi täysin uudenlaisia mahdollisuuksia suomalaispanimoille ja olisi todellinen piristysruiske meidän pienpanimokulttuurille.